lauantai 27. toukokuuta 2023

Parasta ennen -päiväyksiä

Sukeltajista ei kuulunut mitään, joten päätimme nostaa Mantan ylös Royal Queensland Yacht Squadronissa. Siellä ei ollut ongelmaa nostaa Mantaa lukilla, vaikka paikka valittiin alun perin siksi, että heillä oli myös traileri. RQYS sijaitsee Manlyssä, 20 merimailia etelään Scarboroughsta.

Tuli kiire ostaa maalia ja maalaustarvikkeet. Oikeanlaista maalia oli saatavilla sadan kilometrin päässä venetarvikeliikkeessä. Olisi maalin saanut tilattua johonkin lähiliikkeeseen, mutta emme halunneet ottaa riskiä, ettei se saavu ajoissa, joten vuokrasimme auton ja ajoimme Gold Coastille maaliostoksille. (Tällä kertaa autonvuokraus sujui kuten piti ja hintakin oli halpa. Saimme samalla ostettua pari kärryllistä ruokaa. Veneen varastot ovat täysin tyhjät, joten hankintalistalla oli nyt aluksi kaikkea painavaa ja säilyvää aina jauhoista säilyketölkkeihin.)

Harvoin näkee niin monipuolista hyllyvalikoimaa kuin
Marine Trade Supplies -liikkeessä.

 Mutta takaisin blogin aiheeseen eli pohjan antifouling-maalaukseen. Olimme tulleet siihen tulokseen, että pohjassa oleva maali ei toimi, koska se oli maalatessa vanhentunutta. Maaleilla on parasta ennen -päivä, jota voidaan maalitestauksella jatkaa. Norsandissa oli edullisesti myynnissä meille sopivaa maalia, jonka käyttöikää oli tällä tavalla jatkettu. Ostimme maalin vuonna 2019, mutta pääsimme maalaamaan sen vasta 2022. Ties koska sen varsinainen parasta ennen -päivä oli ollut.

No olipa syy vanha maali tai lämmin merivesi - sekä tietysti kolmen kuukauden paikallaan olo - vesilinjassa näkyi näkkejä. Järkevintä oli nostaa vene nyt heti ylös, ja olihan se myös mukavampaa täällä viileässä kuin kuumassa Cairnsissa.

Gold Coastin venetarvikeliike oli iso ja hyllyt täynnä tavaraa, erilaisia maalejakin kymmeniä metrejä. Marssimme innokkaina puna-keltaisten pönttörivistöjen luo ja löysimme etsimämme, Seaquantumin. Mutta mitä! Maalin parasta ennen oli lokakuussa, 26.10.2022. Siis vuonna kaksikymmentäkaksi!! Pönttöjen kylkeen oli kuitenkin liimattu tarra "myyntiaikaa jatkettu 31.5.2023 saakka". Ei voi olla totta! Mikä vanhan maalin kirous meille on langetettu.

Juttelimme myyjän kanssa, tuoreempaa ei ollut ja tämäkin myytäisiin täydellä hinnalla päiväyksestä huolimatta. Maalikaupassa ei pelata napeilla eikä harrasteta punaisia aletarroja, 10 litraa maksoi 660 euroa. Vaihtoehtona hyllyssä oli Seavictoria, mutta se ei mielestämme ollut saman veroista.

Kun siinä pähkäilimme ja tuskailimme, myyjä sanoi tarkistavansa vielä Jotunilta maalin kelpoisuuden. Lähdimme kahville odottamaan vastausta. En tiedä minkä poppakonstin avulla maalin parasta ennen -päivä oli siirtynyt kolme kuukautta eteenpäin, 31.8.2023 saakka. Niin kuin kolmella kuukaudella nyt olisi mitään merkitystä. Saimme uudesta päiväyksestä oikein mustaa valkoisella toteamuksella, että parasta ennen päivän jatkaminen ei tarkoita tuotteen laadun heikkenemistä ja se on varauksetta käyttökelpoista. 

Ja täydellä hinnalla myytävissä, voisi lisätä. Ostimme vanhan maalin. 

 

Tiistaina 23.5. Manta nousi ammattimaisella otteella ylös ja siirettiin omaan pilttuuseen. Kyllä oli eroa Scarboroughin nostajiin. Täällä oli kolmen miehen tiimi, joista vanhin oli nostanut veneitä 35 vuotta ja nuorin 8 vuotta. Kävimme jo ennen nostopäivää juttelemassa ja katsomassa paikat ja pelkästään se rauhoitti.

Nämä tyypit tiesivät mitä tekivät ja tekivät sen rauhallisesti, tarkasti ja turvallisesti.

 
Ennen painepesua. Levä lähti pesurilla, mutta näkit piti irrottaa
lastalla ja sitkeimmät kannat rapsuttaa yksitellen.

 

Aurinko laskemassa kello 17, työpäivä ohi.

Kolme päivää riitti hyvin maalaukseen, jonka suurin työ on aina valmistelu. Näkkien irrottaminen ei ollut mukavaa, mutta onneksi niitä ei loppujen lopuksi ollut kovin paljon. Pohja hiottiin karkealla sienellä ja sitten pari kerrosta maalia pintaan. Hanski pesi ja vahasi kyljet. Täällä käytetään myös vedenalaisissa metalliosissa eliönestoa. Suosituin merkki on Propspeed, jolla mekin sudimme potkurin ja akselin.

Akseli ja J-prop putsattiin kunnolla ennen Propspeedin vetämistä.
Eipä nyt tullut siitä kuvaa, mutta aine on kirkkaan keltaista.

 Jprop-kääntölapapotkurin pieni klappi on huolestuttanut, vaikka potkuri toimii moitteettomasti. Otimme siitä videon, jonka lähetimme valmistajalle Italiaan. Ei syytä huoleen, oli vastaus, voitte seilata Australiasta Eurooppaan. Hanski painoi vielä kunnolla rasvanipalla rasvaa potkurin runkoon ja sitten kaikki olikin valmista. Perjantaina 26.5. meidät laskettiin takaisin veteen. Ja kuinkas sitten kävikään? Jatkuu seuraavassa blogissa. 

Takaisin veteen. Tällä pohjalla pitäisi päästä kotiin saakka.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti