Kukkien ja koivunlehtien sijaan pitäisi nyt olla kuva tähtitaivaasta, tarkemmin seulasten tähtiryhmästä. Kun Pohjolassa juhlistetaan juhannusaattoa 24.6., Uudessa-Seelannissa vietetään maorien uutta vuotta, matarikia. Sen ajankohta vaihtelee kesä-heinäkuussa ja tänä vuonna se osuu meidän juhannusaatolle. Ensimmäistä kertaa Uudessa-Seelannissa matariki on yleinen vapaapäivä.
Tämä kuva ei kyllä liity tekstiin mitenkään. Näkymä joelle veneen perästä. |
Seulasten (plejadien) tähtiryhmä on ollut tärkeä monissa kulttuureissa intiaaneista antiikin Kreikkaan, Polynesiasta Japaniin. Muissakin kuin maorikulttuurissa seulasten nousu taivaanrannasta liittyi ajanlaskuun. Se oli uuden alku, uuden vuodenkierron tai uuden kylvökauden.
Maorit viettivät Matarikia muutaman päivän ajan, jo pelkästään siksi, että taivas ei välttämättä ole kirkas sateisena talviaikana - se pitää edelleen paikkaansa. Usean päivän juhla antoi ainakin mahdollisuuden nähdä tähdet. Matarikin aikana muisteltiin kuolleita, juhlittiin nykyhetkeä ja valmistauduttiin seuraavaan satokauteen.
Me valmistauduimme huomiseen juhannusaattoon pesemällä lattiat ja avotilan. Jo oli aikakin! Hanski pesi myös genuan nostimen laakeripesän, joka oli täynnä moskaa ja esti rullan pyörimisen.
Ilme ei osunut ihan kohdalleen kuvaan, ei homma näin kurja ollut. |
Vietämme juhannusta luultavimmin sisätiloissa, sillä lämpötila on iltaisin 10 asteen tienoilla. Menu on rakennettu ruotsalaisten kavereidemme varaan, he saapuvat huomenna veneelleen ja kapsäkistä pitäisi löytyä silliä. Meillä on perunat ostettuna. Tuoretta tilliä täältä ei saa.
Hyvää juhannusta! Tuleeko kukasta tangon sanat mieleen... |